keskiviikko 6. lokakuuta 2010

Hey Life, I'll show you!

Hei Elämä! Luulitsä että sä pystyt vielä saamaan mut pitämään pääni alhaalla vaan sen takia, että sä sotket koko ajan kaikki mun suunnitelmat tahallaan! Luulitko, että annan nyt periksi ja vetäydyn ja tuijotan varpaitani taas koko talven! I don't think so!
Voit lyödä mua niin paljon kuin haluat. Mikään ei voi nyt estää mua, riskienotto on hyväksi, ilman riskejä ei pääse ikinä mihinkään!
Okay, let's do this now ...


tiistai 5. lokakuuta 2010

The Shock Value

Mulla on taipumus aina joskus repäistä ja tehdä jotain sellaista, että saan ihmiset huokailemaan joko ihmetyksestä tai sitten pelkästä kauhistuksesta. Mun mielestä elämä on sitä varten, että voi kokeilla asioita, ja joskus ottaa jopa riskejäkin. Tottakai tuollaisten valintojen tekeminen on mulle joskus vaikeaa, kaikki isoimmat jutut olen varmaan tehnyt tylsyyden karkottamisen vuoksi. Harvoin olen katunut.

Tänään en kuitenkaan puhu mistään isoista shokkifaktoreista. En ole edelleenkään ottanut tatuointia tai vetänyt enempää hiuksia lyhyiksi. En ole edes värjännyt tukkaa (vaikka tuolla hyllyllä on odottanut hiusväri jo yli kuukauden). En ole oikeastaan tehnyt yhtään mitään. Mutta tein jotain ihan pientä, ihan mitätöntä, eli ostin vihdoinkin palestiinahuivin vasten mun aikasempia periaatteita. Toi ei kuulunut niihin asioihin, jotka pitää hoitaa ennen kuolemaa, mutta ostinhan silti.

Koulussa mulla oli päällä lökahousut (just ne, jotka ostin silloin eurolla, kerroinhan siitä täällä?), mustat tennarit (?), ja MIESTEN turkoosi t-paita jossa on nainen melko vähissä vaatteissa. En ole yhtään varma siitä, että kuinka usein ihmiset kiinnittää huomiota tähän paitaan, huomaako sitä naista siitä edes ellei ole poikkeuksellisen tarkkasilmäinen.
Joka tapauksessa tänään koulussa istuin pienessä luokassa, ja istumme sillä tunnilla aina niin, että jokaista vastapäätä istuu toinen oppilas. Minua vastapäätä istui joku poika, en muista olenko ennen nähnyt edes sitä (oon suurimman osan ajasta ihan sokea miehille, en vaan näe niitä), mutta tänään kiinnitin huomioni siihen, että tuntui siltä, kuin se olisi koko tunnin vain tuijottanut mua. Pari kertaa ajattelin, että varmaan vaan kuvittelen, joten vilkaisin sitä ja se tuijotti mua ihan suoraan. Sitten tajusin että se katsoo mun paitaa. Lopputunnin käytin siihen, että mietin, että heterot on joskus tosi sokeita, ne ei välttämättä tajua mistä on kyse, vaikka rautalangasta vääntäis..
Toisaalta, oonhan mäkin pari kertaa iskenyt heterotyttöjä baarissa, koska niiden hiukset ja vaatteet on hämänneet mua jotenkin. Joo, tiedän, että pitäis aina olla satavarma ennen kuin menee suoraan puhumaan, mut joskus tollaset unohtuu. (Leijonankin on parempi metsästää, kuin vain luovuttaa ja alkaa kasvissyöjäksi.)

Ajattelin, että koska se jätkä oli niin innoissaan mun paidasta (tajusikohan edes että se on miesten paita, en tiedä) ja siinä olevasta naisesta, niin ajattelin seuraavan kerran sille tunnille laittaa sellaisen paidan, jossa kaksi naista suutelee.
Toisaalta mun mielestä on niin karseeta, kun joku jätkä tuijottaa mua, että olis tehny mieli ihan vaan varmuuden vuoksi kirjoittaa paperille "Too gay for you" ja teipata se siihen kuvan päälle.
Sitten kun laitan ton paidan, missä ne tytöt pusuttelee, niin ehkä sit saan jo muitakin katsojia, kuin ton yhden jäppisen. Tälle linjalle en ole vielä ajatellut mennä, koska saan nykyiselläänkin liikaa huomiota (mut on taas viime aikoina huomattu ja tunnistettu joka paikassa ARGH), mutta jos tarve joskus vaatii, niin WELL HELLO THERE!... :





maanantai 4. lokakuuta 2010

Haluan rakentaa maailman


mutta en tiedä, miten se tehdään.

I have to do this now..


Kello on ylläri ylläri neljä yöllä, arvatkaas huviksenne kuka on hereillä. Kivaa olla hereillä keskellä yötä. Tarkoittaako tämä nyt sitä, että mä olen taas lipsahtamassa siihen unettomuuskauteen? Ja miksi ihmeessä olen polttanut tänään tupakkaa?

Olen äärimmäisen kyllästynyt itseeni. Haluaisin hajottaa koko elämäni tomuksi, että voisin sitten rakentaa kaiken uudelleen, sellaiseksi, että pystyn olemaan tässä.

Se on ihan fakta, että jos en nuku säännöllisesti, niin en saa koulujuttujakaan hoidettua.
Sekin on ihan fakta, että viina laittaa mun pään sekaisin.

Nyt oikeasti, mun on PAKKO, aivan ehdoton pakko tehdä asialle jotain.

Tärkeysjärjestys mun elämässä tällä hetkellä:
1. Koulu ja tyttö
2. Oma henkinen ja fyysinen hyvinvointi
3. Kaverit ja perhe


Kelatkaa huviksenne jonnekin syyskuun 13. päivän kohdalle, kuulostaako toi tärkeysjärjestys yhtään samalta?
AIVAN! Kuulostaa! Joten miksi olen nyt taas tässä samassa pisteessä - jankuttamassa asioista, jotka haluan muuttaa, miksen saa asioita jo muutettua!

Nyt teen hiilariruokaa ja toivon, että se vaivuttaa mut koomauneen siihen asti että herätyskello soi yhdeksältä - arvatkaa pääsenkö silloin hereille ja kouluun!!! En!

sunnuntai 3. lokakuuta 2010

October

Valvoin viime yönä ehkä kolmeen. En taaskaan saanut nukuttua, mutta sitten kun lopulta nukahdin, niin näin hyviä unia. Paljon unia, hyviä unia. Nukuin tänään melkein kymmeneen, edelleen uninen olo, toivottavasti päivä lähtee pian käyntiin. Hyvä fiilis kuitenkin. Huomenna pitkä päivä.

lauantai 2. lokakuuta 2010

Some things are better left unsaid, some things are better forgotten..



I got you, I hold you, I'll take you on one hell of a ride, I'll break you, I'll make you, in your head
you can't hide...

perjantai 1. lokakuuta 2010

Zinnia, are you being a little bit claustrophobic?


Miljoona rautaa tulessa, tuntuu hyvältä, mutta väsyttää ja silmät on tulessa edelleen.