Tuntuu vähän niinku viime talvelta. Oon hereillä, kello näyttää liikaa, mua periaatteessa väsyttää ja kuitenkaan ei, ja kaipaan jotain juttuseuraa enkä tiedä kenelle soittaisin.Puhuin koulukaverini kanssa about 2 tuntia puhelimessa ja oon ihan überkiitollinen siitä, että tollasia koulukavereita on olemassa. Että niiden kanssa voi välillä sekoittaa henkilökohtaiset asiat ja kouluasiat samaan puheluun - voi puhua saman puhelun aikana lesboista ja koulusta - onko mitään hienompaa oikeesti. (EI)
Huolestuttaa miljoona asiaa ja silti ei huolestuta mikään, koska vaikka tiedän että pitäisi huolehtia miljoonasta asiasta, niin millään ei ole just nyt mitään väliä. Huomenna tilanne on taas ihan toisin tietenkin.
Pienet asiat.
Ihan pienet asiat.
Mun asiat.
I changed after all, but it didn't really matter that much. I'mma change again and again and again.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti