sunnuntai 11. heinäkuuta 2010

Birthday party


Huom! Kirjoitan tätä krapulassa!

Eilen järjestin synttäribileet eräälle kaverilleni (Sami). Tietenkin valmistautuakseni illan bileitä varten, aloitin juomaan erään toisen kaverini (Satu) kanssa jo hyvissä ajoin kello yhdeltä päivällä. Ennen seitsemää oli koko pieni porukka koossa ja synttärisankarikaan ei ilmeisesti ollut oikeasti aavistanut bileistä mitään. Olin kuunnellut Sadun (tai Satun, en osaa kirjoittaa krapulassa) villejä juttuja jo melkein koko päivän ja muut vieraat tuntuivat todella hiljaisilta ja lähestulkoon poissaolevalta. En lainkaan ole selvillä montako join illan aikana, muisti ei tietääkseni pätki, joten en ole ollut ainakaan kovin huonossa kunnossa. Bileet oli suht ok, vaikkakin tuntuu siltä, että olin äärimmäisen tylsistynyt jossani vaiheessa. Kotibileet ei vaan koskaan vedä vertoja esim sille, että pääsee jonnekin kunnon baariin, jossa soi tanssimusa ja pääsee tanssimaan ja mieluiten vielä tuntemattomien ihmisten keskelle.

En ole koskaan ennen järjestänyt yllätysbileitä kenellekään. En sanoisi, että se oli huono idea, mutta sanon sen verran, että ihan hetkeen en ole järjestämässä yhtään mitään bileitä yhtään kenellekään.

Nyt on tosiaan krapula, en kestäisi mitään ylimääräistä meteliä, puhetta, kuumuutta tai mitään muutakaan. Ja tylsistyttääkin, väsyttää, päässä sekavaa jne. Perus...
No, ainakin join koko perjantain ja lauantain. Huomenna onkin sit taas mukava mennä töihin väsyneenä, vittuuntuneena ja kipeillä jaloilla. Että terve.

torstai 8. heinäkuuta 2010

Mun naiset

Yritin miettiä, onko viimeisimmillä kolmella exälläni mitään yhdistäviä tekijöitä, tässä on muutama:


1. Ainakin 2/3 tai jopa 3/3 oli koviksia.
2. Muistan, että ainakin 2/3 käytti joskus vasemmalla näkyvän huivin tapaista huivia, ei väristä tosin.
3. 3/3 kärsi mielenterveydellisistä ongelmista. Kaikki 3 olivat ainakin masentuneita ja ainakin 2/3 omasi muutakin, esim. ulkonäkökriisitauti, jonka virallista lyhennettä en muista varmuudella.
4. 2/3 myönsi syömishäiriönsä.
5. Tupakoitsijoita heistä oli 3/3, joista 2/3 poltti sinistä Chesterfieldiä.
6. 2/3 kuvasi omaa ulkonäköään sanomalla: "Mä näytän ihan 15-vuotiaalta pojalta"
Jatkan listausta myöhemmin, jos muistuu lisää mieleen.

WARNING: HOT!



Kuumat hiukset on vaan niin kuumat.

























Defence mechanisms part2


Tämä on siis jatkoa aiemmalle postaukselle Defence mechanisms.. , joka sinun täytyy lukea ennen tätä.





7. Mahdollisimman pian eron jälkeen harrasta seksiä jonkun muun kuin exän kanssa. Joo-o, oikeesti. Jos et nopeasti pane jonkun kanssa, vaan odotat, että mystisesti rakastuisit ja aloittaisit uuden suhteen heti seuraavana päivänä (that's not likely although not impossible either), niin kohta huomaatkin olevasi tilanteessa, jossa ajattelet fyysisesti kuuluvasi vielä exällesi. Vaikka seksi muiden kuin exän kanssa ei edes olisi niin viehättävää, saatika nautinnollista, niin ainakin exäsi omistaa sinua taas vähän vähemmän kuin ennen. Hyväksy samantien sekin, että jos exän kanssa sait täydellistä seksiä, niin sellaista et ehkä ihan heti tule löytämään uudelleen, mutta ainakin voit kokeilla muita juttuja välillä, joskus löytyy vielä joku, joka pyyhkäisee exän jättämät seksiunelmat taivaan tuuliin. BTW: laastarit on sallittuja, sillä itsensä parantaminen on tärkeää, ei itsekästä.

P.S: toi tytsy tossa vasemmalla on siinä vaan sen takia, että se on niin kuuma. Panisin sen kanssa, vaikken olisikaan juuri eronnut, toki juuri eronneena panisin myös.

P.P.S: oon suorapuheinen ihminen, ei tartte aina olla niin hämmentynyt, kun sanon mitä ajattelen.


8. Vältä ihmisiä, jotka alkaisivat kysellä erostanne. Sen jälkeen, kun olet kertonut tärkeimmälle kaverille olennaiset kohdat, niin sen jälkeen älä enää jauha erosta. Erosta jauhaminen on sama asia kuin exän ajattelu, eli kiellettyä puuhaa. Ilmoita vaikka tekstarilla kavereille, että ero tuli etkä halua puhua siitä, koska olet nyt jo etsimässä uutta parempaa elämää.

9. Pidä mieli ja silmät avoinna, missä tahansa saattaa piileskellä uusi jumala/jumalatar, joka on olemassa vain sitä varten, että sä voit tutustua siihen, joko laastarimielessä tai sitten tosissaan, voit itse valita.

HUOMIO! OBS! Noudata näitä neuvoja edes yhden eron ajan ja katso auttoiko. Jos jollekin jää tälläisistä toimenpiteistä myöhemmäksi elämäksi jotain traumoja, nin en ota vastuuta. En myöskään vanno noudattaneeni näitä neuvoja jokaisen suhteeni kanssa, olen mokannut joskus tavaroiden säilyttämisen kanssa yms, olen estänyt oman exäni unohtamisen. Mutta vannon, että olen vähintäänkin kokeillut jokaista neuvoa ja ovat toimineet mulle. Elämän jatkaminen on sujunut helpommin, kun ei ole jäänyt jossittelemaan.

Ymmärrän, että jotkut ovat toki eri mieltä ja sanovat, että erosta täytyy rauhassa päästä yli, joo voi olla, mutta se ei toimi mulle. Joskus on hetkiä, jolloin haluaisin alkaa korjata menneitä tai muistella niitä, mutta ei voi muuta kuin käskeä itseä lopettamaan sellainen. Mennyt on mennyttä. "Exät on exiä siksi, että niissä oli jotain rakentavasti pielessä" -mun ex.

Voimia ja jaksamista eroamiseen!

Defence mechanisms..




Mitä tapahtuu, kun ihminen on parisuhteessa ja tulee ero?





Tai mitä tapahtuu, kun minä olen suhteessa ja tulee ero?

Kuluneen vuoden aikana olen harjoitellut eroamista kolme kertaa. Nyt kerronkin hyviksi havaitsemani keinot, jotka ovat auttaneet minua aina eteepäin. Kaikista ihmisistä ei aina pääse eteenpäin, tai heistä ei toivu yhtä nopeasti kuin toisista, mutta se onkin sitten jo melkein omaa syytä, jos ei osaa keksiä itselleen riittävän mielenkiintoista tekemistä, että pystyy luopumaan menneestä. Tässä siis neuvoni, kokeile noudattaa:


1. Ihan ensimmäinen asia eron tapahtuessa on tietenkin asian torjuminen. Olet sitten jätetty tai se, joka jättää, niin torjut asian täysin. Muistele vain viimeisintä riitaa, tai sitä edellistä tai sitten jotain yksittäistä inhottavaa piirrettä kumppanissasi ja sulje kaikki muu mielestäsi pois. Hymyile peilikuvallesi, näytä itsellesi, että sinulla ei ole mitään hätää, koska olet kaunis ja itsenäinen ihminen, jonka elämässä on jotain uutta tuloillaan. Sano itsellesi, että "nyt pysyn kasassa, selviän tästä, selviän mistä vaan, olen selvinnyt pahemmastakin, kaikki järjestyy." Ja usko siihen. Älä ala itkeä ja takertua kumppaniisi. Lähde tilanteesta pää pystyssä. Jos olet se, joka jättää, niin sijoita jättämistapahtuma aamu-päivälle, ettet menetä yöunia, yöhön mennessä etsit uuden seuralaisen tai vähintään menet ystävälle yökylään, et saa olla yksin, ok?

2. Älä jää exän asuntoon tai jos hän on luonasi, niin käske hänen lähteä. Äläkä tapaa häntä enää sen jälkeen (paitsi, jos oikeasti kuvittelet saavasi hönet anelemisella takaisin, mikä ei muuten nykypäivänä enää toimi, nykyään erojen jälkeen jatketaan elämää eteenpäin ja vihreämmille laitumille). Keskity kaikin voimin pääsemään mahdollisimman kauaksi sekä hänestä, että kaikesta häneen liittyvästä. Jos mahdollista, niin hyppää mihin tahansa julkiseen kulkuneuvoon (ei omaan autoon, koska muuten hajoat ja ajat takaisin) ja vielä parempi jos pystyt lähtemään matkalle.

3. Keskity vihaamaan exääsi, että pystyt samantien poistamaan hänen numeronsa ja kaikki viestit tai puhelut yms. mitä puhelimestasi löytyy. Se on nyt mennyttä elämää, hankkiudu siitä eroon. Muista: syynää galleria tarkasti ettei ex piilottele yhteiskuvissa tms. Pois vaan kaikki, tunteettomasti, älä edes lue viestejä tai katso kuvia, vaan poista ne!

4. Toistan 1. kohdan neuvon: älä jää yksin. Älä missään nimessä jää yksin, vaan soita kaikki kaverit ja ystävät läpi, etsi joko joku, jonka seurassa et yleensä hajoa, tai sitten joku sellainen ystävä, joka osaa puhua sinulle järkeä siitä, että ero oli paras ratkaisu. Tehkää jotain. Menkää bailaamaan. Tai vatkaa netti ja ala metsästää sieltä uutta ajateltavaa. Voitte viettää koti-iltaakin, mutta ole varovainen, ettet sorru esim. nyyhkyleffan aikana ajattelemaan exää. Tehkää jotain, mikä pakottaa sinut keskittymään muuhun, esim. tanssiminen baarissa. P.S: älä juo liikaa, ettet kännissä soita exälle.

5. Älä missään nimessä KOSKAAN ala muistella alkuhuumaa tai muita suhteen hyviä kausia tai hetkiä. Keskity muistamaan vain jokin huono hetki, jolloin halusit pois toisen luota. Alkuhuuman muistelu kuukausienkin päästä voi aiheuttaa sinulle turhaa päänvaivaa ja jopa täysin järjettömiä mietteitä kuten "oltaisko me voitu pysyä yhdessä, jos oltais tehty enemmän työtä suhteen eteen?" (Vastaus: ETTE!)


6. Jos olet jotenkin onnistunut haalimaan jotain exällesi kuuluvaa omaisuutta itsellesi, esim. paitoja tai vaatteita, joiden kanssa olet nukkunut silloin, kun tämä ei ole ollut paikalla, niin kerää nämä tavarat HETI, siis HETI! Ja kiikuta ne mahdollisimman nopeasti mieluiten jonnekin ulkona sijaitsevaan julkiseen roskikseen.
Hankkiudu yhteisistä tavaroista eroon kylmästi. Jos jätät asiat roikkumaan, niin myöhemmin et enää pysty päästämään niistä irti (testasin käytännössä). Muista myös yhteiset valokuvat tai leikekirjat yms. kaikki mitä löydät. Kaikki pois vaan!

Kohta tulee lisää neuvoja, pitää käydä välillä tupakalla..











keskiviikko 7. heinäkuuta 2010

Gossiping bitches..








Eilen ei ollut kovin kivaa töissä. Sain tietää, että työpaikallani tiedetään joistain yksityiselämäni kuvioista.
Sanotaanko vaikka näin, että en voi sietää sitä, kun töissä joku puuttuu MUN asioihin. Enkä voi sietää sitä, että MUN asioista jauhetaan ja niitä levitellään.
Varsinkaan, kun kyse on mun seksuaalisesta suuntautumisesta.
Nyt olen jo päässyt asian yli, mutta ottaa päähän sekin, että alunperin asia on työpaikalleni karannut entisen tuttavani suusta. Hyvin näköjään olen joskus osannut kaverini valita, ei voi muuta sanoa. No, samapa tuo.
Juoruämmät!

maanantai 5. heinäkuuta 2010

After work coffee time


Päätin tänään, että en enää dissaa mun työkaveria, ainakaan enää tämän kirjoituksen jälkeen. Siinä Tädissä on vaan niin paljon jotain, mikä häiritsee mua. Se on tosi ystävällinen mulle ja ilmeisesti tykkää musta, mutta vaikka mä oon kohtelias ja ystävällinen sille päin naamaa, niin ajattelen siitä kaikkea paskaa sen selän takana ja koska uskon karmaan, niin tämä tulee varmaan vielä kostautumaan mulle. Niin kuin silloin, kun kerran nauroin tytölle, jolla oli jännetuppitulehdus ja seuraavana viikonloppuna käteeni puhkesi rasitusvamma, joka kesti pari viikkoa enkä voinut käyttää oikeaa kättäni ollenkaan.

Sama karma on kenkkuillut kanssani aina, jossain nurkan takana varmaan jo väijyy jokin paha odottamassa mua. Mitäs olin ilkeä, aina saan maksun.

Täti aloittaa tekemään jotain työsarkaa ja jättää sen sitten kesken, kun taas minä noudatan töissä ainaissääntöä: minkä aloitat, myös lopetat. Lisäksi Täti jättää työvälineitä epäsiististi ja minä katson päivän päätteeksi, että kaikki on siellä missä pitää, ettei asiakkaiden tai pomojen tarvitse huomautella asiasta. Täti ei myöskään katso kelloa ja vastuu ruokatunnin pitämisestä oikeaan aikaan jää minulle. Moni muukin perusjuttu jää minun vahdittavakseni, vaikka tavallaan Täti on työpäivän aikana pomoni, jos ei korkeammilta tahoilta tule erikseen komentoa. Täti on viime aikoina myös vältellyt raskaiden työsarkojen tekemistä, mikä jättää minulle enemmän tekemistä, mikä ei haittaa muuta kuin siinä, että minua hävettää jos päiväksi suunnitellut tehtävät jäävät kesken (niin kuin tänäänkin).


Tädissä häiritsee myös käytännöllisyyden puute ja se, että Täti on täysi tohelo. Sori Täti, mutta sä olet ihan hassu, muistutat minua suuresti jostain muumilaakson asukkaasta tai puutarhatontusta. Täti kämmäilee ja paljon.

On Tädissä paljon hyvääkin, hän ei esimerkiksi komentele minua, vaan antaa minun itse päättää, mikä on tärkeää ja miten on käytännöllisintä hoitaa asia.