sunnuntai 12. syyskuuta 2010

Again


Taas kävi näin, että aloin kirjoittaa blogia, vaikka mun piti tehdä koulujuttuja. Mutta noi koulujutut tuntuu nyt taas niin ylitsepääsemättömiltä! En tiedä riittävästi tosta aiheesta, että voisin vaan kirjottaa flow-tilassa iltaan asti. Kärsimätön, hermostunut, ahdistunut olo - joka ei tunnu pahalta, mutta ei myöskään kovin hyvältä. Tänään olen käynyt keskusteluja mm. verenpaineesta (joo, aika outoa) ja oon ihan varma, että mun syke on koko ajan tosi korkealla, mitähän sellanen verenpainemittari maksais, anyone?


Lupasin taannoin kehua mun ystäviä täällä - mun tavallaan julkisessa blogissa, jossa kaikki faktat (nimet ja paikat) on vääristelty niin, että hyvä jos itse pysyn perässä.

Pakko se on tehdä, kun on jo luvannut.


Tanja - oot mun paras ystävä ja sen takia saat aina kaiken anteeksi, vaikka mun kärsivällisyys meinaa joskus kohdata rajansa sun kanssa. Tiedän, että oot niin hyvä mulle, että en aina olisi ansainnut sitä, varsinkin kun oot jaksanut mua näin kauan ja vaikeissa olosuhteissa aina välillä. Toivoisin, että mulla olis enemmän aikaa ja rahaa ja ideoita osoittaa mun ystävyyttä sua kohtaan, mut you know me, I'm a bitch and always have been. Minkä takia ikinä laitoin sun nimeksi täällä Tanja, en ymmärrä, mut sori siitäkin.
Neiti J ja Sami - Ni är dem som alltid gör mig le när jag har det jobbigt. Sami, jag vill tacka dig för du ha många gånger fått mig att sluta gråta när jag ha fallit. Du är en sån person, som hjälper så mycket, man behöver bara ringa till dig o så går alla jobbiga känslor bort som en blick. Liksom förra vintern o våren var jobbiga för mig o jag minns bara att du va den som va där när jag hade det svårt. TACK. Neiti J, du är en underbar kompis, som ger mig glädje, jag är lycklig för att vi ha träffats, vill bara säga tack till dig för allt, TACK och kram.
Riina, Jaana ja Sanni - En tiedä lukeeko kukaan teistä tätä blogia tällä hetkellä, (*kirjoittaja nauraa*) mutta teidän kans illanvietot on aina tosi mukavia ja yleensä leppoisia ja rentouttavia. Me ollaan kaikki tosi erilaisia, silti meillä on aina mukavaa, se on kivaa. Ihanaa nähdä teitä porukalla, oikeesti, ihan oikeesti, hehkutihehkutihehkuti kiitos.
En olekaan ihan varma, lukeeko Henni tai Sini tätä, mutta jos lukee, niin haluan kiittää myös teitä, varsinkin kun ollaan teidän kanssa aina puitu kaikkia parisuhdeongelmia, tekee hyvää!
Kaikki te, joita en kiittänyt, niin tiedätte, että ajattelen teitä kuitenkin just nyt ja mietin, että miksen nyt sit vois teitäkin kiittää, mutta oon laiska enkä tiedä, kuka tätä lukee anyways, thanks.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti