perjantai 20. elokuuta 2010

A Call for help!


Tänään se tapahtui. Olin saattelemassa Tanjaa kotiin illalla yhdentoista jälkeen ja menimme Tanjan vakioreittiä, jossa matkan varrella tulee kohta, jossa on taksitolppa. Tämä ei ollut ensimmäinen kerta, kun taksitolpalla ei ole yhtään taksia, mutta tänään sekin olisi pitänyt osata lukea joksisin ennusmerkiksi. Myös kadun risteyksessä seisoskeleva ulkomaalaistaustainen mies vaikutti epäilyttävältä. Siitä huolimatta pahaa aavistamatta kuljimme Tanjan kanssa eteenpäin, kunnes alle sadan metrin päässä näkyi kaksi hahmoa, jotka tulivat meidän suuntaan. Lähempänä huomasimme, että hahmot olivat poikia/nuoria miehiä, joilla oli hupparien huput kiristettyinä peittämään kasvoja ja toisella oli aurinkolasit/muut peittävät lasit silmillä. Paha aavistus voimistui niin nopeasti, että mutisin "voi vittu" ja siinä samassa vaaleahupparisempi pidempi jätkä käänsi askeleensa suoraan meitä kohti. En muista huusinko tai sanoinko Tanjalle yhtään mitään, muistan vain, että aloin juosta ja Tanjakin juoksi, mutta tyyppi ei juossut perässämme kauaa enkä muista juoksiko tumma(ehkä musta) hupparinen ollenkaan. Ollessamme kauempana ja tyyppien lähdettyä nauraen eri suuntaan näin, että heihin liittyi vielä kolmaskin jätkä jostain puskasta ja kuulin kolmannen jätkän kommentin, mutta en muista mitä jätkä sanoi. Aloin vain miettiä, että mitä oikein oli tapahtunut ja miten pääsen itse kotiin, kenelle soitan, että "Tuu pelastamaan!".

Ensin ajattelin poliisia (LOL) mutta tajusin, että joutuisin ensin soittamaan 020202, koska olin niin kiihtynyt etten olisi muistanut numeroa ja poliiseilla olisi kestänyt tulla eivätkä he olisi voineet tehdä mitään ilman kunnon tuntomerkkejä, varsinkaan kun oikeastaan mitäänhän ei tapahtunut. Sehän oli varmaan vain joidenkin teinien tai ählämien (sori ählämilukijat) läppää!

Mietin, kuinka monta jätkää tunnen, kuka voi tulla keskellä yötä ulos hakemaan mua. Vaistomaisesti soitin Samille ennen kuin ehdin edes tajuta, että on suuri mahdollisuus, että Sami on tyttöystävänsä Kaijan kanssa tekemässä jotakin hyvin paljon tärkeämpää. Onneksi Sami vastasi ja pariskunta tuli hakemaan minut Tanjan etuovelta ja saattelivat minut kotiin.

Järjellä tiedän, että mitään ei tapahtunut. Me vain Tanjan kanssa nyt säikähdettiin. Mutta ihmisen mieli on sellainen, että alkaa miettiä, "mitä jos niillä olisi ollut niissä taskuissa veitset" tai "mitä jos ne olis ottanu meidät kiinni ja käyneet käsiksi". Mietin myös sitä, että miksei mulla nyt ole sitä pahistyttistä, joka karjuu tollaisille jätkille että "leikkaan teidän munat irti vitun idiootit" ja miksen ole jo mennyt itsepuolustuskurssille ja miksen ole ahkerammin tehnyt lihasliikkeitä salilla ja kasvattanut habaa. Note to self: hanki miespuolisia ystäviä lisää, mielellään isokokoisia ja sellaisia, jotka eivät ole yötöissä eivätkä seurustele, niin heille voi aina soittaa. Ja osta Samille ja Kaijalle teepaketti kiitokseksi.

I am not a bad and a strong girl and if I can't find one for myself soon then do I have to become one myself, just to be safe from men?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti