lauantai 21. elokuuta 2010

My Addictions are killing me softly

Kaikilla on jotain addiktioita, eikös?
Jep, no mulla ne tuntuu vain lisääntyvän vuosi vuodelta. Ensin tuli kahvi, sitten alkoholi ja myöhemmin vielä rööki. Kahvista en pidä päivääkään taukoa, alkoholista pidän taukoja mutta en riittävästi ja tupakan haluaisin koko ajan lopettaa, mutta en ole saanut itseäni ryhdistäytymään siihen.

On perseestä olla koukussa asioihin ja tuntea se, että himoitsee jotain siitäkin huolimatta, että sen käytöstä tulee huono fiilis. Mua kyrpii yskiä aamuisin, kun kurkussa on limaa, joka on varmaan sitkeämpää kuin meidän yläasteen ruokalan puuro (joka oli niin sitkeää että lautanen jäi roikkumaan pöytään kiinni, jos sen painoi pöydän alareunaa vasten). Mua kyrpii herätä niinä aamuina, kun huomaan olevani krapulassa ja koko päivänä en voi tehdä oikein mitään muuta, kuin odotella, että väsymys ja pääkipu lähtee ja usein oon käyttänyt ihan liikaa rahaakin.

Ja sit seuraava juttu.... katso allaoleva kuva.

Naiset.


Mä en voi edes pukea mun ajatuksia sanoiksi. Vaikka mun suhteet naisten kanssa suurimman osan ajasta tuntuu olevan vaan suunnattomia katastrofeja, pyörremyrskyn kaltaisia juttuja, jotka jättää jälkeensä pelkkää tuhoa, välillä muhun ja välillä mun naisiin, niin silti en enää pystyis luopumaan naisista. Naiset on kuumia.


Oon usein miettinyt, että viinalla länträäminen ja tupakan jatkuva sauhuttelu vielä joku päivä tappaa mut, mutta viimeisin tyttikseni oli sellanen mimmi, että joskus oikeesti mietin, että se mimmi olis voinu tappaa mut. Saas nähdä, mikä mun addiktioista ehtii ekana.
Not feeling too good, I'm hungover once again.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti